lauantai 25. kesäkuuta 2016

Kesäretkellä osa 1: Aulangon näkötorni ja karhuluola



Kesällä on Suomessa ja kotiseudulla näkemistä ja kokemista ihan riittämiin. Teen mielelläni päiväretkiä itseäni kiinnostaviin kohteisiin. On niin kiva olla turistina kotiseudulla ja bongata uusia vierailukohteita. Ihan lähellä on yllättävän paljon kaikenlaista näkemistä, mitä ei ole välttämättä tullut edes ajatelleeksikaan, ennen kuin tutustuu turistioppaaseen tai sanomalehden kesäliitteeseen.

Tänään kävin perinteisesti Aulangon näkötornissa ja karhuluolassa. Se on vähän must juttu käydä siellä joka vuosi. Siellä riittää turisteja ja kuntoilijoita joka lähtöön. Nuoret parit suunnittelevat hääkuvauksiaan siellä ja vanhemmat muistelevat nuoruutensa riiuu-reissuja.

Ylhäältä näkötornista on huikeat näkymät Hämeenlinnan yli joka suuntaan. Siinä menee hetki katsellessa ja silmän hakiessa tuttuja rakennuksia ja maamerkkejä.


Korkeuserot ovat huikeita.

Portaat alas karhuluolaan. Korkeanpaikan kammoisena nielaisin jälleen kerran ennen kuin lähdin laskeutumaan alas. Onneksi matkalla on levähdyspaikkoja, joissa sai antaa tutisevien polvien levätä hetken. Ja onneksi on kaide, mistä pitää kiinni.

Karhuluola on paikka, jossa jostain kumman syystä rauhoittuu. Sitä vain istuu penkillä ja tuijottaa karhuja.
Ja sitten ne portaat pitäisi kiivetä vielä takaisin ylöskin. On toki kiertoreittikin, mutta kun portaita tulin alas, niin sitten myös ylös. Onneksi on niitä levähdyspaikkoja välillä. Nämä portaat tuntuvat olevan kuntoilijoiden suosiossa. Siinä juoksi edes takaisin useampikin kuntoilija. He kävivät ihan ylhäällä näkötornissa ja sitten taas alas karhuluolaan. Siinä oli taatusti sykkeet korkealla, kun kolmekin kierrosta meni. Huh huh, tällaiselle heikkokuntoiselle korkean paikan kammoiselle oli  yksikin kierros ihan riittävästi, kun töpöttää varovasti jalkoihinsa katsoen ja tiukasti kaiteesta kiinni pitäen.

Huomasin vasta kotona, että en ottanut edes kuvaa itse näkötornista. Sujuvasti kopioin kuitenkin kuvan googlesta ja liitän wikipediasta pätkän tekstiä.

"Näkötornin rakennuttajana toimi Aulangolla sijainneen Karlbergin kartanon omistaja eversti Hugo Standertskjöld. Aulangonvuoren laki on 150 metriä merenpinnan ja 70 metriä viereisen Aulangonjärven pinnan yläpuolella. 33 metriä korkeasta tornista avautuu näkymä Vanajaveden laaksoon, joka on yksi Suomen kansallismaisemista.Näkötornin juurella on kahvilarakennus sekä vuonna 1934 valmistunut näköalatasanne, josta on näkymä Aulangonjärvelle päin. Vierestä lähtevät kiviportaat Aulangonvuoren jyrkänteelle, jossa sijaitsevassa luolassa on kuvanveistäjä Robert Stigellin karhuperheveistos vuodelta 1905."

Hameenlinna Aulanko Nature Reserve tower.jpg





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti